1/11 Vekara olis ollu itellä, jalka meni poikki vähän ennen sitä ni siirtyi tuohon toiseen erään. Eli 2/11!

Haaveet omalta osaltani todellakin kaatuivat, kun käsky kävi aliupseerikoulun puolelle 362 vuorokauden palvelusajalla. Oma lähtökohtani oli, että tuolla en jaksaisi millään mädäntyä puolta vuotta pidempään. Puolivaloillakin p-kauden suoritettua olin kuitenkin sieltä pätevimmästä päästä, joten näillä mennään. Ei nyt varsinaisesti kovin paha ketutus ole, koska ei oikein ollut mitään kunnollista suunnitelmaa mihin sitä olisi hakenut vaikkapa opiskelemaan.

Eli Parolan 2/11 morteille vaan tervetuloa juoksemaan meikäläisen käskytyksessä :D

Fire wrote:

Hah, sinne kans! :D

ite meen 9 vuode pääst..

Adebisi wrote:


Jos aukkiin on menossa, ni miksei samantien sitten yrittäis sykkiä äruukoohon? Sama palvelusaika, paremmat hommat :) Ainaki itellä jonkinasteinen kunnian kysymys toi armeija, vaikka melkosta paskaa ollukki välillä, ni halunnu vetää mahdollisimman täysillä.

Onko muuten tuttuja kokelaita Rajala ja Ruotsalainen?

nimim. 98 kunnian päivää, SPOL RUK, TJ87 8-)

Joo, elikkäs Aku Ankka-päivä tänään tj 313. P-kausi loppuu ens viikolla ja siitä sitte aukkiin --->

1/10 ja vuoden olin. Kerkesin vielä puol vuotta olla VMTK-puheenjohtaja, hyviä hommia

On kyllä viimein aivan pakko avata sana-arkku.

Olen tässä selaillut tätä topikkia ja kysellyt muutoinkin intin käyneiltä ihmisiltä fiiliksiä, että oliko sielä nyt niin perseestä?

Tuntuu, että se menee jotakuinkin niin, että ne, jotka on puoli vuotta intissä ne haukkuu, mesoo ja paiskoo, et kaikki on aivan perseestä.. Tottakai se on perseestä, kun SUA potkitaan se koko puoli vuotta päähän sielä etkä itse saa päättää mistään asiasta.

Mutta AUK:n käyneet ovatkin sitten jo hieman erimieltä olleet. He ovat usein kommentoineet "ihan ok, oli se ihan jees kun pääsee johtamaan ja saa koulutuskokemusta jne..". Tässä se juju piileekin, saat jopa pikkusen päättääkkin jo asioista, pääset johtamaan ja kouluttamaan. Opit itse siinä sivussa. Johtamis- ja kouluttamiskokemuksista on todellakin hyötyä tulevaisuudessa, mikäli aikoo olla johtoasemassa myös reservissä.

RUK:n käyneet ovatkin sitten YLEENSÄ jo täysin positiivisella mielellä armeijasta (mukaan lukien minä). RUK:n kun olet läpäissyt johdat sekä alokkaita että myös näitä AUK:n käyneitä. Siinä on toki omat haasteensa, mutta kukapa ei haasteista tykkäisi? Itse pääsin suunnittelemaan ja johtamaan harjoituksia joissa taistelijoiden vahvuus oli jopa 200.


Pointtina se, että PÄÄOSIN 6kk:n taistelijat haukkuvat armeijaa siksi, koska se on heille huono muisto (KUKAPA HALUAISI ETTÄ ITTEÄ MÄÄRÄILLÄÄN JA POTKITAAN PÄÄHÄN KOKO 6KK). AUK:ssa jo hivenen johtamista, perusasioita ym.. RUK:n jälkeen sitten jo isoja harjoituksia ja isojen joukkojen johtamista.

Armeijasta voi tehdä itelleen vaivautunutta tai siitä voi myös ottaa kaiken irti omaksi ilokseen sekä johtamis- ja kouluttamistaidon kokemuksien takia.

Miettikääpä sitä, jotka olette armeijaan menossa.

II/11 Onttolaan eli rajajääkärikomppaniaan.

aamuja

jorrijore wrote:


Mihinhän tää PÄÄOSIN 6kk:n taistelijoiden huono kokemus- tutkimus perustuu, itse ainakin viihdyin 6kk miehenä ihan hyvin, eikä tätä kyseistä "päähän potkimista" tullut. Sekin on aika pitkälti omasta asenteesta kiinni, teetkö käsketyt hommat vai et. Voithan esim. Aukissa yhtälailla perseillä ja saada hommat kusemaan. Toisaalta toimintatavat eri yksiköissä voivat olla hivenen erillaisia, mutta en kuitenkaan usko jos suoritat 6kk tutkinnon, sua määräillään miten sattuu ja potkitaan päähän.

Sax wrote:


No ite sain kyllä sen käsityksen, että jotka armeijasta sanoo sitä "***** huono paikka ***** kusipäät komentaa ******** ********", on juuri niitä 6kk käyneitä. :)

Sax wrote:


Joo, hieman kärjistetty tuo päähän potkinta. Tarkotin kuitenkin sitä, että 6 kk palveluksessa sua käskytetään välillä aika rankastikkin, et saa yhtään vastuuta, sua ei kunnioiteta, teet kaiken sen "paskahomman". Tämä juurikin saa monen 6 kk miehen tuntemaan palveluksensa olevan täyttä kuraa.

Ja Greippiä kommentoiden, olet kyllä oikeassa siinä, että johtamista ja kouluttamista ei suoraan voi verrata siviilielämän firmojen johtamiseen. Mutta isojen joukkojen liikuttaminen, vastuu siitä porukasta sekä niiden edessä esiintyminen kasvattaa jokaista johtajaa armeijassa melko varmasti. Itsevarmuus, esitystaidot ja päättäväisyys ovat ainakin olleet sellaisia, joissa koin itse kehittyväni sekä näin monen muun kehittyvän.

Jos meikäläisestä tulee joskus vaikka liikunnanohjaaja, edellä mainituilla taidoilla/ominaisuuksien kehittymisellä varmasti on merkitystä.

Tämän takia toin asian esille, jotta joukko pohtisi, saattaisko olla merkitystä oman tulevaisuuden kannalta esimerkiksi ISON joukon edessä esiintymisellä ja sen hetken itsevarmuudella?

Tikkakosken ilmasotakoulu 2/10, pidempää stooria coming soon... :)

Leet wrote:


Kerro tarkemmin palveluksesta! Aselaji, auk / Ilmavruk vai hamina?

Vissii valittii vipkuskiks, maavoimien chokoin homma, hajotkaa aamuihin mosat

tj 215 koht paukkuu sataset

bond_91 wrote:

Sama juttu. Olisi varmaan pitänyt heti alussa alkaa perseilemään ja ilmoittaa, etten suostu johtajatehtäviin.

Sodankylän sissi aukis B)

Kurssi 238 kivääri-ruk.

GRammat wrote:

Hahah on tää maailma pieni :D Olivat meikäläisen tupakavereit rukis... Ei muutaku aamuja vaan !

Heinäkuus kajaanin metikköö.

jorrijore wrote:

Jeesh, eli I/10 kävi alunperin käsky Keuruulle, mutta 2vko ennen palvelukseenastumista meni selkä siihen malliin, että vuoden E-laput napsahti. Persehän siinä repesi kun joutui puoli vuotta vain sluibailemaan ja kuntouttamaan selkää, mutta hain selän kuntouduttua II/10 saapumiserään Tikikselle ja sinnehän onneksi pääsin, ettei toista puoltavuotta tarvinnut lusmuta. Inttiin tuli lähdettyä vähän pitkin hampain, sillä olisin juuri päässyt alani (LVI) töihin eikä tuo ajatus iSäMMaaN puolustamisesta kiinnostanut kettuakaan. En kuitenkaan mitenkään sluiba-asenteella lähtenyt suorittamaan "velvollisuuttani" vaan päätin, että kun täällä kerran pakko on lusia niin vedetään sitten kunnolla napsahtipa mikä palvelusaika tahansa. Tavoitteena oli päästä joko niin helpolla kuin mahdollista (180vrk viestimiehistö) tai sitten vähän vaikeamman kautta (taistelunjohto-RUK). P-kausi meni oikein hyvin, joukkueeni pisteiden parhaimpana sain vaikuttaa palvelusaikaani vahvasti ja niinpä sitä tuli spekutettua 180vrk palvelusaika viestimiehistöön itselle vaikka kovasti halusivat viesti-AU:ta minusta tehdä. Jos ei olisi töitä ollut tiedossa intin jälkeen niin mitä todennäköisimmin olisin lähtenyt tavoittelemaan tuota taistelunjohto-RUKia. Vaikka minäkin luulin, että 6kk äijät on pahimpia sluibia niin meidän saapumiserän 180:t (joita oli vain n. 10% koko saapumiserästä) yllätti todella positiivisesti. Muina vuosina viestimiehistö oli kattanut todella suuren osan saapumiserästä, mutta nyt meitä oli vain 10hlö ja saatiin vielä se paras viestin osa; linkkimieskoulutus. :) Kaikki vetivät hommat kunnialla ja yhteishenki oli todella korkealla niin mikäs siellä oli yhdessä suorittaa palvelusta. Oli hienoa, kun majuri jaksoi aina puheissaan kehua, kuinka linkkimiehistömme oli positiivisin yllätys koko saapumiserästä. Kyisimpinä armeija-ajasta muistuu tukikohtaharjoitukset 1 ja 2, yöherätykset ovat todella 'rseestä ja se valvominen... eikä puhuta edes siitä, että ruokajärjestelyt kusi aivan reisille: kolmatta päivää pelkällä näkkärillä ja karkeilla ei oikein nabise. Myös kuivien vaatteiden loppuminen kesken leirin, kaikki ne tuhannet päivystysnakit, yllätysleirit ja -täpärimarssit, kylmyys, hiihto ja kaikki se kiire odottamaan tyhjää eivät fiilistä nostaneet. Mutta kaikenkaikkiaan siellä sen viimeistään huomaa, että ketutus yhdistää ihmisiä. ;) Hienoimpia hetkiä oli Lohtajan ampumaleirit kun pääsi Suomen isoimmille hiekkasärkille ampumaan kevyellä kertasingolla harakin, heittämään oikean kranaatin, ampumaan tarkkuuskiväärillä ja kevyellä konekiväärillä. Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta ei sinne kyllä hinkuakaan takaisin ole. :D Aivan loistavaa aikaa kuitenkin, opettaa varmasti montaa tissiposkea arvostamaan arkielämän pikkuiloja.

.

huikeeta oli

TULENJOHTOPARTIO!
Osoitan maalin, maali käteni osoittamassa suunnassa oleva vihollisen rynnäkköpanssari noin 700 metrin päässä.
Onko maali selvä? MITATKAA!

Ihania muistoja.

Mun mielestä on aika-ajoin nostettava esille tää linkki, ettei vaan pääse hulttioilta unohtumaan kitaraa soitellessa, että mikä on tärkeää. Semi laiskaan kuntoon on toikin sankari ittensä päästänyt.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1787991&ref=l k_is_ko_1

Lapinjärvellä on kyllä ihan mukavaa, harmitaa vaan kun on nyt sitte lopullisesti tää elämä pilattu.

II/11 KaiPr

upinniemen merivoimat 2/12 :D:D

1/12 Kajaani